Mikä on välilevy ja mihin niitä oikein tarvitaan?

Ihmisen selkäranka koostuu seitsemästä kaulanikamasta, kahdestatoista rintanikamasta, viidestä lannenikamasta, ristiluusta ja häntäluusta. 23:n alimman nikaman välissä on nikamavälilevy. Rakenteeltaan välilevy koostuu kahdesta erilaisesta osasta. Välilevyn keskiosassa on hyytelömäinen "geelityyny" eli ydinosa, (lat. nucleus pulposus). Ydinosa toimii auton turvatyynyn tavoin ottaen vastaan pystysuunnassa vaikuttavia voimia ja jakaen ne tasaisesti koko välilevyyn. Se avustaa myös selkärangan liikkeissä estämällä välilevyä puristumasta kasaan ja pyrkien säilyttämään selkänikamien välit riittävän tilavina taivutuksissa. Ytimen vesipitoisuus voi olla nuorella 90 %, joka sitten vähenee iän myötä. Nestemäärän väheneminen on kuitenkin hyvin suhteellista ja "kuivunutkin" välilevy sisältää vielä yli 50 % vettä.
Ydinosaa ympäröi rustorenkaista koostuva ulkokuori, (lat. annulus fibrosus). Välilevyn tehtävänä on tukea selkärankaa, ottaa vastaan selkärankaan kohdistuvaa rasitusta iskunvaimentajan tavoin ja mahdollistaa selkärangan joustava taipuminen ja kiertyminen kaikissa suunnissa. Lisäksi välilevy kiinnittyy nikamiin ylä- ja alapuolellaan ja näin sitoo muiden tukikudosten ohella nikamia yhteen.
Välilevyn verenkierto on lähes olematon ja sen aineenvaihdunta tapahtuukin imeytymisen kautta makuulla ja käytetyn ravinnon tihkumisen kautta ylhäällä oltaessa. Konkreettisesti siitä saa viitteitä etenkin nuorilla aikuisilla mitattaessa pituus aamulla heti ylös noustessa ja illalla, jolloin mittausten ero voi olla 1.5 senttiä. Vanhuuttaan ihminen kasvaa tavallaan "lyhyyttä", kun välilevy ei yön aikana enää imekään nestettä entiseen malliin. Tässä yhteydessä välilevy madaltuu ja vaikka selkä saattaa muuttua vähitellen aiempaa jäykemmäksi, matalinakin välilevyt on useimmilla "terveet".
Näitä meille kaikille tapahtuvia muutoksia välilevyissä kutsutaan usein harhauttavasti rappeutumamuutoksiksi. Samalla tavalla kaikille tulee ihoon ryppyjä, muttei kukaan kutsu sitä ihon rappeutumiseksi. Mekaanisesti ravinnon kiertoon välilevyssä voidaan vaikuttaa mm. liikkumisen ja levon sopivalla suhteella.