Selkäkipujeni syyksi sanottiin huonot lihakset ja lihasepätasapaino. Hoidoksi suositeltiin selkä- ja vatsalihastreeniä. Onko niillä merkitystä paranemisessa?
Selkäkivuilla on vahva taipumus esiintyä periodeittain. Kivuliaat vaiheet vuorottelevat pitkienkin oireettomien jaksojen kanssa. Pitkään jatkuviin kipuihin liittyy usein lihasten käyttämättömyyttä, joka puolestaan voi aiheuttaa lihasten toiminnan rajoittumista, nopeaa väsymistä ja heikkoutta. Jos selkäkipu johtuisi lihasten heikkoudesta, niin onko lihakset silloin hyvässä kunnossa kun oireet ovat suvantovaiheessa?
Nykytutkimusten mukaan lihasten merkitys selkäkivun aiheuttajana on hyvin vähäinen. Lääkärien ja terapeuttien vastaanotolla käy päivittäin kaikenkuntoisia asiakkaita - ei siis missään tapauksessa pelkästään huonokuntoisia tai lihaksistoltaan heikkoja.
Jos selkäkipuihin liittyy aktiivinen tulehdusprosessi, hermojuuren ärsytystä tai välilevy on osallisena kivun syntyyn, niin lihasharjoitteista on enemmän haittaa kuin hyötyä. On syytä muistaa, että selin makuulla tehtävissä vatsalihasliikkeissä lihakset eivät nosta ylävartaloa alustalta ylös, vaan puristavat vartaloa etupuolelta kasaan niin voimakkaasti, että vartalo alkaa taipua eteenpäin. Vatsalihaslaitteissa istuen tehtävät harjoitteet toimivat samoin puristaen vartaloa etupuolelta kasaan. Vastaavanlainen kasaan puristuminen toteutuu selkälihasharjoitusten suhteen vartalon takapuolella.
Silloin kun keskivartalon lihasten harjoittaminen on tarpeellista, niin sen tulee alkaa kokeneen harjoitusterapiaan perehtyneen terapeutin ohjaamana. Lihasten vahvistamiseen tähtäävien kivuliaiden liikkeiden jatkaminen ei vahvista lihaksia, vaan päinvastoin kipu estää lihasta supistumasta riittävästi hyvän treenausefektin saavuttamiseksi.
Selän hoidossa sisusta on kaikkein vähiten, jos ollenkaan hyötyä. Selkäkivut eivät siis aiheudu heikoista vatsa- tai selkälihaksista.